Harjoitushävittäjä Pyry-6:n (PY-6) kohtalo selviämässä!
Uusimmat vaiheet tässä tarinassa on kerrottu tuolla sivun loppupuolella punaisen otsikon alla; hyppää sinne, jos tarinan alkuosa on jo tuttua!
Pyry-harjoitushävittäjästä
VL Pyry oli Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja valmistama yksimoottorinen ja kaksipaikkainen harjoitushävittäjä. Enemmän tietoa Pyrystä löytyy esimerkiksi Wikipedian artikkelista [1]. Alla olevassa kuvassa on Pyryjä Vesivehmaan lentokentällä valmiina lentoa varten kesäkuussa 1943. Klikkaa kuvaa halutessasi nähdä kuva täydellä resoluutiolla. (Kuva: SA-kuva, nro 129794.) [2]
Pyryn runko on nähtävissä Päijät-Hämeen ilmailumuseon näyttelyssä Vesivehmaan lentokentällä. Kuva rungosta löytyy täältä [3]. Museoituna kokonainen Pyry löytyy Suomen Ilmavoimamuseosta Tikkakoskelta ja Suomen Ilmailumuseosta Vantaalta.
PY-6:n syöksyminen Päijänteeseen 9.9.1943
9. syyskuuta 1943 Täydennyslentolaivue 35:n kaksi Pyryä lähti tukikohdastaan Vesivehmaan lentokentältä ilmataisteluharjoitukseen reilun kymmenen kilometrin päässä luoteessa olevalle Päijänteen Asikkalanselälle. Toinen koneista jäi 1500 m:n korkeuteen maalikoneeksi toisen, ohjaajaoppilas vänrikki Karlssonin ohjaaman PY-6:n noustessa 500 m ylemmäksi.
Nähdessään Karlssonin koneen lähestyvän syöksyssä takaa ylhäältä maalikoneen ohjaaja teki väistöliikkeitä. Oikaistuaan koneensa ohjaaja ei enää nähnyt hyökännyttä konetta missään. Kierreltyään jonkin aikaa paikalla maalikone palasi Vesivehmaalle. Vesivehmaalta harjoitusalueelle lähdettiin toisella koneella, josta nähtiin Asikkalanselällä olevan öljyläikän ja joitakin ajelehtivia kappaleita.
Koneen syöksyn nähnyt professori Hoinila asui Asikkalan kirkonkylässä Hoinilan rannassa. Hänen kertoi kuulleensa Kotasaaren suunnasta ikäänkuin 20-millisen lyhyen sarjan. Sen jälkeen hän näki koneen noin 1000 metrissä pystysyöksyssä, eikä hän nähnyt oikaisuyrityksiä. [4]
Hyvösen kirjan [4] mukaan öljyläikän osoittamalla paikalla oli vettä yli 30 m. Paraisilta kotoisin olleen 21-vuotiaan Karlssonin ruumista ei löydetty yhdeksän vuorokautta kestäneistä naarauksista huolimatta. Kirjassa myös mainitaan, että Timo Nyman olisi 1980-luvun alussa paikantanut sukeltamalla Karlssonin alastulopaikan, joka sijaitsisi noin 1400 m Kotasaaren eteläkärjestä länteen. Suomen Ilmailumuseosta saamieni tietojen [5] mukaan Nyman ei ole tehnyt etsintöjä sukeltamalla.
Vuosien saatossa PY-6:n jäänteitä on ilmeisesti etsitty tuloksetta useita kertoja. [5, 6]
PY-6:n tarina ponnahti julkisuuteen syyskuussa 2021, kun Yleisradion uutisessa kerrottiin Lahden Pingviinit ry -sukellusseuran tekemistä etsinnöistä. Uutisen mukaan etsintöjä tehtiin uudella alueella Kotasaaren itäpuolella paikassa, jossa nuottakalastajien pyydyksiä oli repeytynyt. Tällä kertaa etsinnöissä tuli vesiperä. [6]
Ilmavoimien tutkintapöytäkirja
Kansallisarkistosta löytyy Ilmavoimien tutkintapöytäkirjoja (kirjoitusasu silloin näköjään ollut tutkinto-) tapahtuneista onnettomuuksista ja vaurioista. Kansiossa T-19307/4 [7] on myös PY-6:n tutkinnan tiedot.
Tutkintaraportin kansilehdestä (yllä) selviää muun muassa, että onnettomuus tapahtui iltapäivällä kello 13.45 paikkeilla. Tuuli näytti olleen koillisesta 2 boforia (2-3 m/s).
Toiselle sivulle (yllä) on kirjattu muun muassa, että moottoria ei ole löydetty.
Silminnäkijöitä oli kaksi - heidän kertomukset ovat liitteenä 1 (yllä ja alla).
Maalikoneen ohjaajan kertomus on liitteenä 2 (yllä).
Ennen onnettomuuslentoa lentäneet ohjaajaoppilaat ja mekaanikko kuulusteltiin seuraavana päivänä. (Kertomukset yllä).
Tutkintalautakunnan lausunnon (yllä) mukaan onnettomuuspaikalla on vettä yli 30 m. Ohjaaja on irrottanut kuomun vetämällä pakkolaukaisimesta ja saanut irroitettua myös syöksyvyöt. Kuomu löytyi n. 20 m koneen rungon vierestä. Ohjaaja on sinkoutunut koneesta luultavasti sen uppoamishetken alkuvaiheessa.
Starttipöytäkirjan (yllä) mukaan onnettomuuslento oli jo kuudes startti päivän aikana.
Karttapiirroksen (liite 4, yllä) mukaan onnettomuuden silminnäkijöitä oli ollut kahdessa paikassa. Toinen silminnäkijä oli Hyvösen kirjassakin mainittu professori Asikkalan kirkon kohdilla Päijänteen rannalla ja toinen oli tukkilauttojen vetämiseen käytetyllä varppaaja Rapulla Asikkalanselän länsiosassa. Onnettomuuspaikka on merkitty lyijykynäruksilla Päijänne-sanan viimeisen tavun alapuolelle Alla olevassa kuvassa on varppaajat Rapu ja Ukko. (Kuva: Keski-Suomen museo. [8])
Ilmavoimien komentajan sijainen päätti 29.9.1943, että PY-6:n tuhoutuminen menee valtion vahingoksi.
Ilmavoimien esikunnan sotavarustusosasto ilmoitti 15.10.1943, että PY-6 poistetaan ilmavoimien luettelosta varusteineen ja lisälaitteineen.
Johtopäätöksiä
* PY-6 on osunut veteen suurella nopeudella ja kohtisuoraan, jolloin se on putkirunkoisena koneena hajonnut lukuisiksi kappaleiksi
* Ohjaamon kuomu ja koneen runko on löydetty heti onnettomuuden jälkeen. (Oletettavasti myös nostettu.)
* Moottoria ja sankarivainajaa ei ole löydetty.
* Paras paikka jatkaa osien etsintää on Ilmavoimien raportin osoittama alue. Etsittävät osat ovat enimmäkseen melko pieniä ja luultavasti laajalla alueella.
* Omien havaintojeni (valokuvat pohjasta + kaikuluotaimen näyttämä) mukaan Päijänteen pohjalla on tällä kohtaa mutaa/humusta vain ehkä parikymmentä senttiä.
Siis luultavasti moottori (halkaisija 114 cm, pituus 109 cm, massa kuivana >300 kg [9]) on mahdollista löytää.
Omat puuhasteluni syksy-21 ja talvi-22
Loppusyksystä 2021 kävin luotaamassa aluetta, ja sainkin joitain osumia, joita valokuvasin. Pohjassa oli joitain putkimaisia esineitä. Talvella kävin paikan päällä kuvaamassa pohjaa avantojen kautta.
Kaikuluotauskuvista olen löytänyt useita mahdollisesti mielenkiintoisia kohteita. Esimerkiksi kohde "A" näytti viistokaikuluotaimen kuvassa seuraavalta:
Sama kohta alaspäin luotaavassa Down Image -kuvassa näytti seuraavalta:
Kohteesta sain tällaisen kuvan. Ei näy korroosiota, siis alumiinia? Voisiko olla lentokoneen osa?
Sama kuin edellinen, mutta toiselta puolelta. Edellisen kuvan oikea laita on tässä vasemmalla. Jonkinlainen pyöreä tarkistusluukku näkyvissä... Tämän kohteen lähiympäristössä ei ollut mitään muuta pohjasta nousevaa esinettä, joten tämä kappale näkyi kaikuluotainkuvissa kolmena piikkinä.
Elokuu 2022 - Pyry-6 löytyi!
Ja niinhän siinä kävi, että tiistaina 23.8.2022 aamusta pitkä työrupeama palkittiin - kaikuluotaimen näyttöön alkoi tulla sellaista tavaraa, että tiesi ratkaisun olevan lähellä. Sitä edelsi syvyyskäyrien teko alueelta. Ilmavoimien tutkintaraportissa mainitaan syvyydeksi öljyläikän kohdalla 30 m, ja aikaisemmin talvella löytämäni osa A oli 20 m:n syvyydessä. Merikartassa alueen suurimmat syvyysluvut ovat 24 ja 25 m. Kaikuluotausdatan perusteella ohjelma teki alueelta syvyyskäyrät ja hups - alueella onkin lähes 30 m syvä syvänne. Alla olevassa kartassa iso X on suurin löytämäni kasa tavaraa, jossa näyttää kameralla ottamieni kuvien perusteella olevan myös lentäjän nahkasaappaat ja mahdollisesti laskuvarjopakkaus. Kohteesta A matkaa X:ään on yli 200 m.
Alla kaikuluotaimen Down Image -kuvaa (=pituusleikkaus luotauslinjalta näkyy tumman taustan ja pohjan rajapinnassa, kaiut luotauslinjan läheltä molemmin puolin näkyvät etualalla) suurimman kasan paikkeilta. Kuvaa on venytetty vaakasuorassa. Tavaraa näyttää olevan enemmän muutaman metrin alueella, vaikkakin yksittäisiä tavaroita on muuallakin. Veden syvyys on 25 m. Kasan oikealla puolella näkyy väliaikaisen poijun naru. Vasemmassa laidassa näkyy kalaparvi 10 m:n syvyydellä.
Alla hieman tarkempi ja enemmän kasan korkeimmalta kohdalta otettu DI-kuva.
Alla kolme kuvaa kasassa olevista tavaroista.
Kartassa esineen B vieressä on pohjassa yli 50 m pitkä jonkinlainen ura. Mahdollisesti se on syntynyt vuoden 1943 naarauksen yhteydessä. Lähellä uraa on esine B, joka nousee pohjasta noin metrin. Alla DI-kuvaa, jossa vasemmalla näkyy uran aiheuttama kaiku ja oikealla esine B:n kaiku. Pystysuora osa on kiinni vaakasuorassa osassa, josta tulee kova kaiku. Uran ympäristössä on runsaasti esineitä, jotka näkyy luotauskuvassa vaaleina kohtina.
Tähtimoottorista ei ole vielä havaintoa - mahdollisesti se on kasan alla.
Löydön jälkeen pohdimme kaikuluotauskuvien ja valokuvien merkitystä yhdessä Lahden Pingviinien ja Ilmailumuseon edustajien kanssa. Vaikka kuvista ei voi täysin varmasti sanoa lentäjän jäänteiden samassa kasassa olemista, saappaat ja ilmeinen laskuvarjo antavat siitä vahvaa viitettä. Havainnoista tehtiin ilmoitus Hämeen poliisilaitokselle, Sotamuseolle ja Ilmavoimamuseolle.
Viranomaiset jatkavat tästä, poliisi johtaa.
Lähteet:
[1] Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Pyry
[2] SA-kuva http://sa-kuva.fi/
[3] Päijät-Hämeen Ilmailumuseo
[4] Hyvönen, Jaakko (1982) Kohtalokkaat lennot 1939-1944 - Ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet, kadonneet, sotavankeuteen joutuneet sekä laskuvarjolla pelastautuneet (tapaus 262, s. 151-152)
[5] Suomen Ilmailumuseo https://ilmailumuseo.fi/ (sähköpostilla saatu tietoja tapauksesta)
[6] Yleisradio https://yle.fi/uutiset/3-12088300
[7] Kansallisarkisto, kansio T-19307/4, IlmaVE, Htsto, leko, 4. Päätökset ja tutkintapöytäkirjat (1943)
[8] Finna.fi-kuvapalvelu https://www.finna.fi/Record/ksm.161133595801300
[9] Wikipedia https://en.wikipedia.org/wiki/Wright_R-975_Whirlwind
Päivitetty 29.8.2022