Harjoitushävittäjä Pyry-6:n (PY-6) kohtalo

Pyry-harjoitushävittäjästä

VL Pyry oli Valtion lentokonetehtaan suunnittelema ja valmistama yksimoottorinen ja kaksipaikkainen harjoitushävittäjä. Enemmän tietoa Pyrystä löytyy esimerkiksi Wikipedian artikkelista. [1]

Alla olevassa kuvassa on Pyryjä Vesivehmaan lentokentällä valmiina lentoa varten kesäkuussa 1943. Klikkaa kuvaa halutessasi nähdä kuva täydellä resoluutiolla. (Kuva: SA-kuva, nro 129794.) [2]

Pyry-hävittäjiä Vesivehmaan kentällä

Kuva isona

PY-6:n kohtalon ymmärtämiseksi voi olla hyvä nähdä Pyryn rungon rakenne. Pyryn runko on nähtävissä Päijät-Hämeen ilmailumuseon näyttelyssä Vesivehmaan lentokentällä. Kuva rungosta löytyy täältä [3]. Museoituna kokonainen Pyry löytyy Suomen Ilmavoimamuseosta Tikkakoskelta ja Suomen Ilmailumuseosta Vantaalta.

PY-6:n syöksyminen Päijänteeseen 9.9.1943

9. syyskuuta 1943 Täydennyslentolaivue 35:n kaksi Pyryä lähti tukikohdastaan Vesivehmaan lentokentältä ilmataisteluharjoitukseen reilun kymmenen kilometrin päässä luoteessa olevalle Päijänteen Asikkalanselälle. Toinen koneista jäi 1500 m:n korkeuteen maalikoneeksi toisen, ohjaajaoppilas vänrikki Karlssonin ohjaaman PY-6:n noustessa 500 m ylemmäksi.

Nähdessään Karlssonin koneen lähestyvän syöksyssä takaa ylhäältä maalikoneen ohjaaja teki väistöliikkeitä. Oikaistuaan koneensa ohjaaja ei enää nähnyt hyökännyttä konetta missään. Kierreltyään jonkin aikaa paikalla maalikone palasi Vesivehmaalle.

Vesivehmaalta harjoitusalueelle lähdettiin toisella koneella, josta nähtiin Asikkalanselällä olevan öljyläikän ja joitakin ajelehtivia kappaleita.

Koneen syöksyn nähnyt professori Hoinila asui Asikkalan kirkonkylässä Hoinilan rannassa. Hänen kertoi kuulleensa Kotasaaren suunnasta ikäänkuin 20-millisen lyhyen sarjan. Sen jälkeen hän näki koneen noin 1000 metrissä pystysyöksyssä, eikä hän nähnyt oikaisuyrityksiä. [4]

Hyvösen kirjan [4] mukaan öljyläikän osoittamalla paikalla oli vettä yli 30 m. Paraisilta kotoisin olleen 21-vuotiaan Karlssonin ruumista ei löydetty yhdeksän vuorokautta kestäneistä naarauksista huolimatta. Kirjassa myös mainitaan, että Timo Nyman olisi 1980-luvun alussa paikantanut sukeltamalla Karlssonin alastulopaikan, joka sijaitsisi noin 1400 m Kotasaaren eteläkärjestä länteen. Suomen Ilmailumuseosta saamieni tietojen [5] mukaan Nyman ei ole tehnyt etsintöjä sukeltamalla.

Vuosien saatossa PY-6:n jäänteitä on ilmeisesti etsitty tuloksetta useita kertoja. [5, 6]

PY-6:n tarina ponnahti julkisuuteen syyskuussa 2021, kun Yleisradion uutisessa kerrottiin Lahden Pingviinit ry -sukellusseuran tekemistä etsinnöistä. Uutisen mukaan etsintöjä tehtiin uudella alueella Kotasaaren itäpuolella paikassa, jossa nuottakalastajien pyydyksiä oli repeytynyt. Tällä kertaa etsinnöissä tuli vesiperä. [6]

Omat puuhasteluni osa 1 - luotaaminen Kotasaaren itäpuolella

Yleisradion uutisessa on karttakuva, jonka mukaan uusi etsintäalue olisi Kotasaaren itäpuolella ja Salonsaaren pohjoispuolella oleva syvänne. Syvänteessä on merikartan mukaan enimmillään vettä 35 m, joka on selvästi enemmän kuin viistokaikuni maksimisyvyys 20 m. Kaikuluotaimeni kapeakeilaisella Down Image -toiminnolla tähänkin syvyyteen näkee, joten kävin syvännettä luotaamassa. Tulokset: löysin tynnyrin, katso sivuni Facebookissa (päivitykset 21.10.2021 ja 30.9.2021).

tynnyri

tynnyri

Ehkä kyseessä on jonkin vanhan laiturin ponttoonina käytetty tynnyri. DI-kuvissa näkyy joitain muitakin (pienempiä) esineitä samalla alueella, mutta niistä minulla ei ole valokuvia. Suurin osa syvänteestä jäi tutkimatta.

Ilmavoimien tutkintapöytäkirja

Kansallisarkistosta löytyy Ilmavoimien tutkintapöytäkirjoja (kirjoitusasu silloin näköjään ollut tutkinto-) tapahtuneista onnettomuuksista ja vaurioista. Kansiossa T-19307/4 [7] on myös PY-6:n tutkinnan tiedot.

Tutkintopöytäkirjan sivu

Raportin kansilehti

Tutkintaraportin kansilehdestä (yllä) selviää muun muassa, että onnettomuus tapahtui iltapäivällä kello 13.45 paikkeilla. Tuuli näytti olleen koillisesta 2 boforia (2-3 m/s).

Tutkintopöytäkirjan sivu

Raportin toinen sivu

Toiselle sivulle (yllä) on kirjattu muun muassa, että moottoria ei ole löydetty.

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Silminnäkijöitä oli kaksi - heidän kertomukset ovat liitteenä 1 (yllä ja alla).

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Maalikoneen ohjaajan kertomus on liitteenä 2 (yllä).

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Ennen onnettomuuslentoa lentäneet ohjaajaoppilaat ja mekaanikko kuulusteltiin seuraavana päivänä. (Kertomukset yllä).

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Tutkintalautakunnan lausunnon (yllä) mukaan onnettomuuspaikalla on vettä yli 30 m. Ohjaaja on irrottanut kuomun vetämällä pakkolaukaisimesta ja saanut irroitettua myös syöksyvyöt. Kuomu löytyi n. 20 m koneen rungon vierestä. Ohjaaja on sinkoutunut koneesta luultavasti sen uppoamishetken alkuvaiheessa.

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Starttipöytäkirjan (yllä) mukaan onnettomuuslento oli jo kuudes startti päivän aikana.

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Karttapiirroksen (liite 4, yllä) mukaan onnettomuuden silminnäkijöitä oli ollut kahdessa paikassa. Toinen silminnäkijä oli Hyvösen kirjassakin mainittu professori Asikkalan kirkon kohdilla Päijänteen rannalla ja toinen oli tukkilauttojen vetämiseen käytetyllä varppaaja Rapulla Asikkalanselän länsiosassa. Alla olevassa kuvassa on varppaajat Rapu ja Ukko. (Kuva: Keski-Suomen museo. [8])

Varppaajat Rapu ja Ukko

Rapu ja Ukko

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Ilmavoimien komentajan sijainen päätti 29.9.1943, että PY-6:n tuhoutuminen menee valtion vahingoksi.

Tutkintopöytäkirjan sivu

Kuva isona

Ilmavoimien esikunnan sotavarustusosasto ilmoitti 15.10.1943, että PY-6 poistetaan ilmavoimien luettelosta varusteineen ja lisälaitteineen.

Johtopäätöksiä

* PY-6 on osunut veteen suurella nopeudella ja kohtisuoraan, jolloin se on putkirunkoisena koneena hajonnut lukuisiksi kappaleiksi
* Ohjaamon kuomu ja koneen runko on löydetty heti onnettomuuden jälkeen. (Oletettavasti myös nostettu.)
* Moottoria ja sankarivainajaa ei ole löydetty.
* Paras paikka jatkaa osien etsintää on Ilmavoimien raportin osoittama alue. Etsittävät osat ovat enimmäkseen melko pieniä ja luultavasti laajalla alueella.
* Omien havaintojeni (valokuvat pohjasta + kaikuluotaimen näyttämä) mukaan Päijänteen pohjalla on tällä kohtaa mutaa/humusta vain ehkä parikymmentä senttiä. Siis luultavasti moottori (halkaisija 114 cm, pituus 109 cm, massa kuivana >300 kg [9]) on mahdollista löytää.

Omat puuhasteluni osa 2 - veneily Kotasaaren länsipuolella

Syksy oli jo pitkällä, kun suuntasin luotaamaan Kotasaaren länsipuolelle. Pienellä veneellä luotaaminen onnistuu vain tyynessä kelissä ja niitä on loppysyksystä melko harvoin.

Jotain löytyikin - alla muutamia valokuvia löydöksistäni.

Putkimainen esine

Putkimainen esine

Putkimainen esine

Putkimainen esine

Putkimainen esine

Hahmo vasemmalla

Pohjalla on pari tuollaista putkimaista esinettä (kaksi ekaa kuvaa) - mielikuvitusta käyttäen ne voisivat olla vaikka Pyryn putkirungon osia... Ekassa kuvassa reunimmaisten valokeilojen etäisyys toisistaan on noin 1 m, kaksi muuta on rajattu hieman. Kolmannessa kuvassa on vasemmalla jokin hahmo.

Omat puuhasteluni osa 3 - valokuvaus jään päältä avannosta

Tammikuun alussa kävin paikan päällä kuvaamassa pohjaa avantojen kautta. Jäätä Asikkalanselällä oli ehkä parikymmentä senttiä. Jään päällä oli lunta jonkin verran, mutta kävellen pääsi hyvin liikkumaan. Asikkalanselän keskellä oli koko selän halkaiseva mahtava jääharjanne, joka oli syntynyt jossain vaiheessa jään laajentuessa ilman lämmetessa; puristusvoima oli korkannut jään ylöspäin.

Kaikuluotauskuvista olen löytänyt useita mahdollisesti mielenkiintoisia kohteita. Esimerkiksi kohde "A" näytti viistokaikuluotaimen kuvassa seuraavalta:

A viistokaiku

Kolme pistettä

Sama kohta alaspäin luotaavassa Down Image -kuvassa näytti seuraavalta:

A Down Image

Kolme pistettä

Avantoon laitoin köydän päähän pari sukeltajan varavalaisinta siten, että valaisimet jäivät parin metrin korkeudelle pohjasta ja valaisivat avannon kohdan. Dronella (Gladius Mini) suunnistaminen pohjassa on vaikeaa; näin sain pohjalle kiintopisteen. Alla olevassa kuvassa avannon kohdalla olevat valot näkyvät kuvan ylälaidassa.

A avannon valot

Valot avannossa

Kuvista voi olla vaikeaa hahmottaa kohteen kokoa. Mittakaavasyistä tässä kuva pohjasta; mittakaavajanana on kala. Pohja on humuksen/mudan/lietteen peitossa.

A kala

Kala mittakaavajanana

Kohteesta sain tällaisen kuvan. Ei näy korroosiota, siis alumiinia? Voisiko olla lentokoneen osa?

A kohde

Mika tämä on

Sama kuin edellinen, mutta toiselta puolelta. Edellisen kuvan oikea laita on tässä vasemmalla. Jonkinlainen pyöreä tarkistusluukku näkyvissä... Tämän kohteen lähiympäristössä ei ollut mitään muuta pohjasta nousevaa esinettä, joten tämä kappale näkyi kaikuluotainkuvissa kolmena piikkinä.

A kohde

Toiselta puolelta

Omat puuhasteluni osa 4 - luotaukset keväällä 2022

Jäät Asiakkalanselältä lähtivät tuossa äitienpäivän paikkeilla. Kyttäilin viikon verran sopivaa tuulirakoa, kunnes viime lauantaiaamuna onnisti - aamusta oli täysin tyyntä. Luotaus meni hyvin, palaan tuloksiin lähipäivinä.

Stay tuned!

Lähteet:
[1] Wikipedia https://fi.wikipedia.org/wiki/VL_Pyry
[2] SA-kuva http://sa-kuva.fi/
[3] Päijät-Hämeen Ilmailumuseo
[4] Hyvönen, Jaakko (1982) Kohtalokkaat lennot 1939-1944 - Ilmavoimiemme lentotoiminnassa surmansa saaneet, kadonneet, sotavankeuteen joutuneet sekä laskuvarjolla pelastautuneet (tapaus 262, s. 151-152)
[5] Suomen Ilmailumuseo https://ilmailumuseo.fi/ (sähköpostilla saatu tietoja tapauksesta)
[6] Yleisradio https://yle.fi/uutiset/3-12088300
[7] Kansallisarkisto, kansio T-19307/4, IlmaVE, Htsto, leko, 4. Päätökset ja tutkintapöytäkirjat (1943)
[8] Finna.fi-kuvapalvelu https://www.finna.fi/Record/ksm.161133595801300
[9] Wikipedia https://en.wikipedia.org/wiki/Wright_R-975_Whirlwind

Päivitetty 16.5.2022